Luontopolku

1. Kalliossa oleva hakkausmerkki on autenttinen vedenkorkeusmerkki. Luotsit tekivät sen vuonna 1900 ja se osoittaa keskivedenkorkeuden sinä vuonna. Kun vertaa sitä vedenpintaan tänään näkee kuinka paljon maa on kohonnut reilussa sadassa vuodessa.

2. Paikan liuskelaatta osoittaa vedenkorkeuden 1650 luvulla. Näet kuinka paljon saari on kohonnut Pietarsaaren perustamisen jälkeen. Polun varrella ylöspäin on samanlaisia liuskelaattoja osoittamassa vedenkorkeutta reilun sadan vuoden välein.

3. Tämä laatta ilmaisee vedenkorkeuden 1100-luvulla, silloin päättyi viikinkiaika. Kallion päällä oleva laatta on muistolaatta merivartiostomiehistöstä, joka jätti saaren vuonna 1992. Talon nurkka kertoo vedenkorkeuden silloin, kun viikinkiaika alkoi noin vuonna 800. Silloin Mässkär oli vain pieni luoto

4. Vanha luotsiasema rakennettiin vuonna 1856 Kriminsodan loputtua. Sodan aikana oli myös pooki purettu ja väylämerkit kadonneet, jotta ne eivät johtaisi englannin laivastoa Pietersaareen. Lisärakennus rakennettiin vuonna 1912 majoittamaan Mustalta Mereltä tulleita luotseja. Omat luotsimme sanoivat itsensä irti protestina luotsilaitoksen alistamiselle venäläisen meriministeriön alaiseksi.

5. Uusi luotsiasema rakennettiin 1956-58. Se varustettiin modernilla tekniikalla. keskuslämmitys, vesijohto, tutka, radioyhteys aluksiin ym. Alempi kerros oli merivartioasemana vuoteen 1992 asti. Ylempi kerros oli luotsiasemana vuoteen 1994. Silloin Föreningen Mässkärs lotsstation r.f. otti aseman hallintaansa. Talo toimiin nykyisin kahvilana, ravintolana ja kesähotellina nimellä Mässkärs Naturstation, Mässkärin Luontoasema.

6. Pieni punainen tupa ”Ainan tupa” on tyypillinen saaristolaistalo 1900-luvun alusta. Luotsiaseman läheisyydessä olevat kesämökit ovat olleet luotsien kesäasuntoja. Useimmat ovat luotsien jälkeläisten omistuksessa.

7. Huomioi lajirikkaus. Mässkärissä löydettin luontoinventoinnissa 1990-luvulla yli 450 kasvilajia. Saarella pesii yli 60 lintulajia. Täällä kasvaa tavallisimmat marjamme paitsi tyrni. Näette puolukkaa, juolukkaa, karpaloa, mustikkaa, lakkaa ja variksenmarjaa.

8. Tässä oli aikoinaan radiomajakka, korkea masto, jonka ympärillä puolessavälissä rengas. Se lähetti tunnistettavaa signaalia, joka voitiin havaita peilausantennilla. Se voitiin myös nähdä ruudulla kuviona. Antennin avulla saatiin suunta laivasta radiomajakkaan ja tunnistettiin majakka. Silloin tarvittiin vakaa maadoitus. Perustuksilta tulevat langat ovat maadoituksia.

9. Tässä kasvava pensas on suomyrtti. Sitä käytettiin aikoinaan maustekasvina muun muassa oluen ja siman valmistuksessa. Vieläkin sillä maustetaan paloviinaa.

10. Siirtolohkareeseen on kiinnitetty muistolaatta ruoppaaja Nostajan uppoamisen johdosta. Se tapahtui syysmyrskyisenä yönä. Koko miehistö menehtyi. Muistomerkki muistuttaa meren uhreista.

11. Jääkauden aikana liikkui jäätikkö maamme ylitse luoteesta kaakkoon. Se tasoitti kaikki vuoremme, joten kaikki kalliomme viettävät luoteeseen ja niillä on jyrkempi reuna kaakon suuntaa. Se näkyy hyvin rantavyöhykkeellä. Tätä voidaan käyttää ilmansuunnan määrittämiseen luonnossa liikuttaessa. Siellä, missä jääkausi on vaikuttanut, havaitaan myös siirtolohkareita, suuria kiviä hajallaan luonnossa. Täällä näette niitä useita. Muistokiven vierellä näette kivikuopan, se on paikka, josta siirtolohkare on aikoinaan irronnut ja jää vienyt mennessään. Paljaan kallion pinta paljastaa muiden kivilajien kauniin mosaiikin sekoittuneena graniittiin aikana, jolloin ne vielä olivat pehmeitä.

12. Tämä pieni kasvi on pyöreälehtikihokki. Se syö hyönteisiä. Tällainen neva tuottaa 2000 hyttystä kesän aikana. Tässä kasvaa myös karpaloa. Kallion uurteet ovat jäätikön alla olleiden kiven raapimisjälkiä.

13. Mereltä katsottuna näyttää rantavyö vain vihreältä viivalta. Sen vuoksi täytyy olla merkki, joka näkyy kauas ja jolla on erityinen ulkonäkö. Pooki ilmaisee sisääntulon Pietarsaareen. Rantavyöhykkeellä pookeja oli joka kaupungin sisääntuloväylällä. Ne oli kuvattuna merikortin marginaaliin. Pookit eroavat majakoista siten, että niissä ei ole valoa. Pooki ja pieni valkoinen pooki tässä viereisellä Kejsarkobbenilla määrittelevät vanhan sisääntuloväylän linjan Pietarsaareen. Pooki on 21,4 metriä korkea ja rakennettu yhden ainoan kokonaisen tukin ympärille. Se rakennettiin samanaikaisesti vanhan luotsitalon kanssa vuonna 1856.

14. Suomessa esiintyy kaksi eri lajia leppiä, harmaaleppä ja tervaleppä. Tervaleppä kasvaa eteläisessä ja läntisessä Suomessa, harmaaleppä suurimmassa osassa maata, jopa pohjoisessa. Tässä ne kasvavat vierekkäin.

15. Kataja on puu, joka elää vanhimmaksi suomalaisista puista. Kataja voi olla tuhat vuotta vanha. Tässä näette ulkomuodoltaan kaksi erilaista katajaa, pensasmaisen ja pilaarimaisen. Katajan marjat tarvitsevat kaksi vuotta kypsymiseen. Ensimmäisenä vuonna marjat ovat vihreitä, toisena sinertäviä. Marjoja käytetään mausteena esimerkiksi ginissä sekä ruuanlaitossa.

16. Tässä kasvaa metsäalvejuuri ja isoalvejuuri mutta myös riidenlieko, jonka itiöpölyä käytetään ilotulitteissa. Aikojen saatossa on tällaiset hedelmälliset lehdot kynnetty pelloiksi. Luonnontilaisena ne ovat harvinaisia.

17. Kuopista on otettu täytemateriaalia. Tätä tietä käytetään nykyisin talviaikana. Näissä kuopissa on sadevettä ja pinnalla kasvaa suomen pienintä kasvia, pikkulimaskaa, kelluva pieni lehti, jossa pieni juuri. Tuhansittain ne muodostavat veden pinnalla vihreän maton.

18. Tässä lehdossa kasvaa pihlajia, kieloja ja oravanmarjoja. Niin kielo kuin oravanmarja ovat myrkyllisiä.

19. Tähän suureen hieskoivuun on iskenyt sieni, jota kutsutaan tuulenpesäksi. Tässä on ollut salmi, jonka maankohoaminen on sulkenut ja näin muodostunut järvi. Sula- ja sadevedet ovat laimentaneet suolapitoisuutta niin, että vesi on nykyisin makeaa. Aikaisemmin otettiin käyttövesi asemalle täältä. Järvessä kasvaa isolumme ja uistinvita. Järven reunoilla kasvaa hillaa ja karpaloa. Täällä pesii mm. tukkasotka ja joutsen.

Nyt palataan asemalle kahville ja pullalle!